http://tutkivahoitotyo.fi/index.php/tutkivahoitotyo/issue/feed 2025-02-10T14:13:22+02:00 Minna Stolt minna.stolt@sairaanhoitajat.fi Open Journal Systems <p>Tutkiva Hoitotyö -lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä alkuperäisartikkeleita, jotka edistävät näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä. Lehdessä julkaistaan monipuolisin menetelmin tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia, jotka voivat olla määrällisiä tai laadullisia tutkimuksia tai järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia. Sisällöllisesti mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti hoitotyön interventiot ja lisäksi niiden vaikuttavuuden arviointi. Lehdessä voidaan julkaista myös asiantuntija-artikkeleita ja puheenvuoroja, mutta niiden lähettämisestä lehteen tulee sopia erikseen päätoimittajan kanssa. Lehteen tarjottavien käsikirjoitusten aineistojen keruusta tulee olla kulunut alle viisi vuotta. Kaikki alkuperäisartikkeleiksi tarjotut käsikirjoitukset käyvät läpi vertaisarvioinnin (peer review).</p> http://tutkivahoitotyo.fi/index.php/tutkivahoitotyo/article/view/132 2025-02-10T14:13:20+02:00 Kristiina Puolakka kristiina.puolakka@sata.fi Paula Ranne paula.ranne@sata.fi Timo Lehtonen timo.lehtonen@sata.fi Tiina Hakala tiina.hakala@sata.fi

<p><strong>Tutkimuksen tarkoitus: </strong>Tämän sateenvarjokatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitosuhdetyöskentelyä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja tuottaa siten tietoa sen hyödyistä ja haasteista hoitotyön kehittämisen avuksi.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Aineisto ja menetelmät: </strong>Sateenvarjokatsausta varten toteutettiin kirjallisuushaut PubMed, CINAHL, Joanna Briggs Institute Database of Systematic Reviews (JBI), Cochrane Database of Systematic Reviews ja Medic-tietokantoihin. Haut rajattiin suomen- ja englanninkielisiin, vuosina 2010–2023 julkaistuihin systemoituihin katsauksiin. Artikkelit valittiin vaiheittain sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella ja aineisto analysoitiin sateenvarjokatsaus –menetelmällä. &nbsp;</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Tulokset: </strong>Tietokantahaut tuottivat yhteensä 163 eri viitettä, joista yhdeksän valittiin tutkimusaineistoksi. Tulosten mukaan potilaan osallisuutta tukevasta ja ymmärtävästä hoitosuhdetyöskentelystä on hyötyä potilastyytyväisyyden ja hoidon tulosten kannalta. Sen on myös todettu vähentävän väkivaltatapahtumia. &nbsp;Keskeinen haaste on ajan puute. Potilaat saavat kovin vähän kahdenkeskistä ja muuta hoidollista läsnäoloa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Päätelmät: </strong>Psykiatrisen hoitotyön koulutuksessa ja käytännön kehittämisessä on tärkeää vahvistaa hoitosuhdetyöskentelyä ja sen osaamista sekä turvata siihen riittävä ajankäyttö. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p>

2025-02-10T14:11:51+02:00 Copyright (c) 2025 Tutkiva Hoitotyö http://tutkivahoitotyo.fi/index.php/tutkivahoitotyo/article/view/134 2025-02-10T14:13:21+02:00 Iida Pirinen pirinen.iida@gmail.com Mira Rajala Mira.Rajala@oulu.fi Tarja Pölkki Tarja.Polkki@oulu.fi Pirjo Kaakinen Pirjo.Kaakinen@oulu.fi

<p><strong>Tutkimuksen tarkoitus:</strong> Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla isien kokemuksia lapsen syntymän jälkeisestä masennuksesta ja sen ilmenemistä heidän arjessansa.</p> <p><strong>Aineisto ja menetelmät:</strong> Tutkimukseen osallistuvat rekrytoitiin mukaan Miessakit ry:n MASI-hankkeesta. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä elektronisen kyselylomakkeen avulla. Lomake sisälsi taustakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.</p> <p><strong>Tulokset:</strong> Isien (n=8) kokemuksen mukaan lapsen syntymän jälkeinen masennus ilmeni laaja-alaisesti elämän eri osa-alueilla, kuten tunne-elämässä, ajatuksissa, toimintakyvyssä sekä sosiaalisissa suhteissa. Lapsen syntymän jälkeinen masennus ilmeni isien itsearvostuksen puutteena, alakuloisuutena ja kielteisten tunteiden korostumisena. Isien ajatuksissa korostui oman toiminnan odotukset, ajattelun näköalattomuus sekä asioiden merkityksettömyys. Isät kokivat toimintakykynsä laskeneen. Isien sosiaalisissa suhteissa ilmeni haasteita, jotka vaikuttivat parisuhteeseen ja tekivät vuorovaikutuksesta haasteellista aiheuttaen jopa isien eristäytymistä.</p> <p><strong>Päätelmät: </strong>Tutkimustulokset kuvaavat isien kokeman lapsen syntymän jälkeisen masennuksen kokonaisvaltaisuutta ilmiönä, jolla voi olla pitkäkestoisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia koko perheeseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää isien lapsen syntymän jälkeisen masennuksen seulonnassa ja hoitokäytänteiden kehittämisessä.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p>Avainsanat: isät, masennus, kokemukset, lapsen syntymä, laadullinen tutkimus</p>

2025-02-10T14:12:27+02:00 Copyright (c) 2025 Tutkiva Hoitotyö http://tutkivahoitotyo.fi/index.php/tutkivahoitotyo/article/view/149 2025-02-10T14:13:21+02:00 Eveliina Korkiakangas eveliina.korkiakangas@ttl.fi Kirsikka Selander kirsikka.selander@ttl.fi Maarit Kauppi maarit.kauppi@ttl.fi Nina Olin nina.olin@ttl.fi Jaana Laitinen jaana.laitinen@ttl.fi

<p>Tiivistelmä</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tarkoitus: kuvailla henkilöstöön kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa sekä keinoja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi iäkkäiden palveluissa.</p> <p>Aineisto ja menetelmät: Iäkkäiden palveluissa työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden teemahaastattelut (N=40), jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.</p> <p>Tulokset: Säännöllisesti kohdattu fyysinen väkivalta liittyi pääosin muistisairauksista, päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden hoitotilanteisiin. Väkivallan uhka liittyi sanalliseen uhkailuun fyysisestä väkivallasta tai tilanteisiin, joissa asiakkaalla oli väline väkivallan aiheuttamiseksi. Väkivaltatilanteiden ehkäisemiseen kuvatut keinot sijoittuivat kolmeen pääluokkaan: 1) osaaminen 2) työtavat sekä 3) varautuminen keinona ratkaista väkivaltatilanteita. Näihin on mahdollista vaikuttaa työyhteisöissä ja organisaatioissa.</p> <p>Päätelmät: Väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden käsittelyyn tarvitaan koulutusta. Väkivaltatilanteiden ehkäisyn näkökulmasta riittävien resurssien turvaaminen on tärkeää, jotta henkilöstöllä on aikaa rauhalliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen asiakastilanteissa sekä mahdollisuus parityöskentelyyn, kun väkivaltatilanteen riski on tunnistettu.</p> <p>Asiasanat: fyysinen väkivalta, fyysisen väkivallan uhka, iäkkäiden palvelut</p>

2025-02-10T14:09:42+02:00 Copyright (c) 2025 Tutkiva Hoitotyö