
Kirjoittajan ohjeet
TUTKIVA HOITOTYÖ -lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä alkuperäisartikkeleita, jotka edistävät näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä. Lehdessä julkaistaan monipuolisin menetelmin tehtyjä tieteellisiä vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka voivat olla määrällisiä tai laadullisia tutkimuksia tai järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia. Sisällöllisesti mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti hoitotyön interventiot ja lisäksi niiden vaikuttavuuden arviointi. Lehdessä voidaan julkaista myös asiantuntija-artikkeleita ja puheenvuoroja, mutta niiden lähettämisestä lehteen tulee sopia erikseen päätoimittajan kanssa. Lehteen tarjottavien käsikirjoitusten aineistojen keruusta tulee olla kulunut alle viisi vuotta.
Kaikki tieteellisiksi artikkeleiksi tarjotut käsikirjoitukset käyvät läpi vertaisarvioinnin (peer review). Jokaisen käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi päätoimittajan ja/tai toimituskunnan valitsemaa vertaisarvioijaa. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia, käsikirjoituksen suhteen riippumattomia, väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Käsikirjoitusten kirjoittajille toimitetaan saadut arvioinnit. Kirjoittajien nimiä ei ilmoiteta arvioijille eikä arvioijien nimiä kirjoittajille. Tutkiva Hoitotyö -lehdellä on käytössään Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus, ja se on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.
Käsikirjoituksessa saa olla noin 33 000 merkkiä välilyönteineen sisältäen tekstin ja lähteet (merkkimäärään ei lasketa tiivistelmää, abstraktia, alun yhteenvetolaatikkoa, taulukoita ja kuvioita). Käsikirjoituksiin hyväksytään enintään neljä taulukkoa/kuviota. Teksti kirjoitetaan rivivälillä kaksi A4-kokoiselle arkille käyttäen vasemmalla 3 cm:n marginaalia. Vasen marginaali tasataan, oikeaa ei. Tavutusta ja sisennystä ei käytetä, ja kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä riviväli. Sivunumerot merkitään oikeaan yläkulmaan (ei otsikkosivulle).
Käsikirjoituksessa tulee olla:
Korhonen T, Holopainen A, Kejonen P, Meretoja R, Eriksson E, Korhonen A. 2015. Hoitotyöntekijän tärkeä rooli näyttöön perustuvassa toiminnassa. Tutkiva Hoitotyö 13(1), 44–51.
Klemetti S, Kinnunen I, Suominen T, Antila H, Vahlberg T, Grenman R, Leino-Kilpi H. 2010. The effect of preoperative fasting on postoperative thirst, hunger and oral intake in paediatric ambulatory tonsillectomy. Journal of Clinical Nursing 19(3/4), 341–350.
Kirjat: Polit DF, Beck CT. 2012. Nursing Research: Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. Ninth Edition. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia.
Artikkeli kirjassa: Lindström B, Monica E. 2010. Salutogeeninen lähestymistapa terveyteen – teoria terveyden resursseista. Teoksessa: Pietilä A-M. (toim.) Terveyden edistäminen. Teorioista toimintaan. WSOYpro Oy, Helsinki, 32–52.
Väitöskirja: Heikkilä A. 2005. Ammattikorkeakoulusta valmistuvien hoitotyön opiskelijoiden tutkitun tiedon käyttö. Annales Universitatis Turkuensis C237, Turun yliopisto.
Internet-lähde: WHO 2019. World Health Statistics 2019. https://www.who.int/gho/publications/world_health_statistics/2019/en/ [luettu 4.2.2020]
Käsikirjoituksen lähettäminen
Käsikirjoitus saatekirjeineen lähetetään sähköisellä järjestelmällä Tutkiva Hoitotyö –lehden sivulta www.tutkivahoitotyo.fi. Saatekirjeestä on käytävä ilmi, onko artikkeli tai sen osa julkaistu samanlaisena jossakin muussa julkaisussa tai onko se tai sen osa lähetetty arvioitavaksi johonkin muuhun lehteen. Otsikkosivu, tekstisivut ja kuviot/taulukot ladataan järjestelmään erillisinä tiedostoina.
Julkaisusopimus
Käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen tekijöille lähetetään allekirjoitettavaksi julkaisusopimus, jolla julkaisuoikeudet siirtyvät Suomen sairaanhoitajaliitolle.
Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.